Raaka-aineemme tulee Capaneman pienviljelmiltä

Capanemassa viljellään luonnon ehdoilla, pienillä palstoilla ja sademetsiä tuhoamatta.

Image1

Vuonna 1986 ihmisen ja luonnon hyvinvoinnista huolestuneet Capaneman pienviljelijät päättivät yhdessä siirtyä kemiallisesta maataloudesta takaisin luonnonmukaiseen pienviljelyyn. Viljelijät olivat havainneet, että vallitseva tapa aiheutti merkittävää vahinkoa ympäristölle muun muassa vesistöjen rehevöitymisen ja kalakuolemien muodossa. Tänään luomuviljelyssä on mukana jo satoja pieniä perheviljelmiä, joiden vuotuinen sato välitetään Gebana Brasilian kautta sekä paikallisille markkinoille että vientiin ja edelleen myös Soya Oy:n tofuntuotantoon. Kaikki käyttämämme soijapavut ovat myös sertifioitua Reilua kauppaa ja näin viljelijät hyötyvät ansaitusti jokaisesta Suomessa tuottamastamme tofupaketista.

Lounais-Brasiliassa, ei kovin kaukana maailman-kuulusta Iguaçun vesiputouksesta sijaitsee pieni kylä nimeltään Capanema. Noin puolet kylän 20 000 asukkaasta asuu sisämaassa pienillä maatiloillaan. Ilmasto Capanemassa on subtrooppinen ja maastolle tunnusomaista ovat matalat puupeitteiset kukkulat, pienet purot ja monipuoliseen pienmaanviljelyyn muokatut peltopalstat.

Seudulla oli harjoitettu maataloutta jo pitkään. Pikku hiljaa maatalouden teollistuminen alkoi kuitenkin luoda perustavanlaatuisia ongelmia alueen asukkaille. Kemikaaleista johtuneen maaperän saastumisen lisäksi tehomaatalouden koneellistuminen lisäsi paikallisten köyhyyttä ja sai aikaan muuttoliikkeen kaupunkeihin. Tämä sai viljelijät osaltaan pohtimaan ratkaisuja tilanteeseen, joka johti päätökseen luopua maataloudessa käytetyistä kemikaaleista ja siirtyä takaisin pienviljelyyn. Luonnonmukaisesti viljelty soija ja sen välittäminen vientiin reilun kaupankäynnin standardeihin sitoutuen avasi alueelle uudenlaisen tulevaisuusnäkymän. Nyt jo vuosikymmeniä kestänyt pitkäjänteinen työ on palauttanut Capanemaan kestävän ja luonnonmukaisen maatalouskulttuurin sekä mahdollistanut monipuolisen luonnon ja sademetsien säilymisen.

Yhteishengessä

Gebana Brasilian toiminnan tärkein kulmakivi on suora yhteys viljelijöihin ja heidän toimintaansa.  Säännölliset tapaamiset viljelijöiden kanssa mahdollistavat tiedonkulun viljelijöiden kohtaamista huolenaiheista, joihin Gebana pyrkii aina paneutuman ja etsimään ratkaisuja yhdessä viljelijöiden kanssa. Tämä luo myös pohjan molemminpuoliselle vahvalle ja kestävälle luottamukselle.

Yhteistyösopimukset viljelijöiden kanssa solmitaan lähtökohtaisesti aina useamman vuoden mittaisiksi. Gebana Brasilia huolehtii viljelijöiden ohjeistamisen luonnonmukaiseen Reilun kaupan viljelyyn sekä järjestää ja rahoittaa heille tarvittavat siemenet, lannoitteet ja mahdolliset biologiset tuholaistorjunta menetelmät. Viljelijät puolestaan sitoutuvat toimittamaan satonsa normien ja säädösten mukaisina Gebanalle.

Soijan viljely on ylivoimaisesti tärkein tulonlähde seudun viljelijöille. Gebana maksaa soijasta viljelijöille 40-100% korkeampaa kauppahintaa paikalliseen hintatasoon verrattuna. Välttääkseen täyden riippuvuuden soijan kautta saamastaan toimeentulosta, alueella viljellään myös paljon muita kasveja sekä omiin- että paikallisen kaupankäynnin tarpeisiin. Gebana pyrkii myös etsimään viljelijöille uusia kauppakanavia heidän soijan ohella tuottamilleen muille kasveille.

Talvikaudella elokuussa sopimukset viljelijäjärjestöjen, osuuskuntien ja yksittäisten viljelijöiden kanssa uusitaan, luodaan kehityssuunnitelmat sekä kartoitetaan siemenlajikkeet sekä muut viljelyyn tarvittavat oheistuotteet.

Syys- lokakuussa siemenet, jotka on etukäteen tarkastettu ja todettu täysin vapaiksi GMO:sta toimitetaan viljelijöille ja luomusertifiointiin vaadittavat tarkastukset käydään läpi. Siemenet kylvetään loka- marraskuussa. Ennen maalis- huhtikuussa tapahtuvaa sadonkorjuuta perehdytään vielä useisiin soijanviljelyä koskeviin kysymyksiin. Gebanan asiantuntijoille aika on kiireistä. Viljelijöiden kysymykset eivät rajoitu ainoastaan soijaan, vaan usein neuvontaa tarvitaan myös maniokin-, vehnän-, maissin-, banaanin- ja ananaksenviljelyn sekä lainojen ja lasten koulutuksen suhteen. Rikkaruohojen kitkeminen aiheuttaa tuona aikana suurimman osan viljelijöiden käytännön työstä. Tässä suhteessa pienviljelijät hyötyvät naapuri- ja perhepainotteisesta työvoimasta, sillä tehotuotannon kompastuskiveksi nousee kitkemisen järjestämisen mahdottomuus ja usein esille nousevat ympäristölle vahingolliset keinot toteuttaa kitkeminen.

Sadon kypsyessä maalis- huhtikuussa toiveet runsaista sateista kääntyvät huoleksi liiasta vedestä, joka helposti pilaisi sadon. Sato korjataan sääolosuhteiden kannalta optimaalisimpaan aikaan. Viljelijät toimittavat satonsa merkityissä erissä Gebanan Brasilian varastoon Capanemaan. Toimistoissa viljelijöiltä kerätään kaikki satoon liittyvä dokumentaatio ja viljelijät vastaanottavat sadosta ansaitsemansa hinnan. Pavut sinetöidään Capanemassa kontteihin ja toimitetaan suorin merikuljetuksin Suomeen.

Sadonkorjuun jälkeen järjestetään laajamittainen tapaaminen viljelijöiden, Gebanan edustajien sekä Gebanan eurooppalaisten asiakkaiden kesken. Gebana Brasilia pyrkii edistämään molemminpuolista luottamusta ja toiminnan läpinäkyvyyttä, sekä toimimaan viljelijöiden ja omien asiakkaidensa välillä tulevaisuusnäkymien yhtenäistämiseksi.

Laadunvalvonta ja sertifiointi

Tärkeimmät osatekijät ensiluokkaisen laadun ylläpitämiseksi ovat GMO kontrolli, täsmällinen lajittelu sekä ammattimainen kuivatusprosessi. Gebana Brasilialla on modernit tuotantolaitteet ja siilot, joiden avulla markkinoiden vaatimat laatuvaatimukset voidaan täyttää.

Laadunvalvonnassa käytetään HACCP -järjestelmää joka on erittäin tarkka etenkin GMO vapauden varmistamisessa. Brasilian varastossa jokainen erä tarkastetaan kahdesta kolmeen kertaan pikatestein. Kun vuotuinen noin 200 tonnin erä saapuu Suomeen, otetaan vielä tarkistusnäytteitä, joista tutkitaan soijan geeniperimä PCR -menetelmin, sekä torjunta-ainejäämiä valtuutetussa laboratoriossa. Gebana Brasilia on sertifioitu GMP standardien mukaiseksi ja BioSuisse sekä Demeter toimiluvan haltijaksi. Gebana Brasilia on IFAT:n jäsen ja osa sen tuotteista on myös FLO:n sertifioimia.

Tavoitteenamme on tuottaa hampunsiementä lähipelloillamme

Hamppu1

Hampun viljelyllä on Suomessa pitkät perinteet. Esittelimme Tofun Suomelle jo 1980-luvun lopussa. Olemme tehneet pitkän matkan sen tunnetuksi tekemisessä. Nyt haluamme jälleen olla tienraivaajia ja olemme tuoneet soijan rinnalle toisen erinomaisen kasvisproteiinin lähteen – hampun. Tämä pieni mutta sitäkin ihmeellisempi kasvikunnan helmi on kuin luotu soijan kumppaniksi, täydentäen sitä sekä ravintoarvoillaan että maullaan.

Ensimmäinen osa hampun uudesta tulemisesta on jo nähty kun ensimmäinen hamppua sisältävä tofu -tuotteemme näki päivänvalon syyskuussa 2010. Jalotofu Hempnut sisältää perinteisen soijan lisäksi kuorittuja luomuhampunsiemeniä, jotka tulevat tällä hetkellä Romaniasta. Salontan alueella paikallisten viljelijöiden toimesta viljelty hamppu on luomua ja viljellään yhdistelemällä nykyaikaista teknologiaa ja perinteisiä luontoa kunnioittavia menetelmiä. Viljelijät ovat paikallisia pienviljelijöitä ja koko hankkeen tarkoituksena onkin säilyttää alueella monimuotoinen ja kestävä maatalous hampun avulla.

Tulevaisuuden tavoitteenamme on kuitenkin viljellä tarvitsemamme hamppu kotimaassa, jopa lähipelloillamme. Tulevaisuus näyttää lupaavalta, onhan hamppua viljelty Suomessa menestyksekkäästi jo vuosisadat.

Hampun monet hyödyt

Hamppu on yksi maailman monipuolisimmista ja rikkaimmista viljelykasveista. Sen hyödyt perustuvat sen nopeaan kasvuaikaan, vähäiseen lannoituksen tarpeeseen, sekä ennen kaikkea sen jalostusmahdollisuuksiin esim. elintarvike-, lääke-, rakennus-, petrokemian- ja vaateteollisuuden raaka-aineena.

Hampunsiemen on erittäin ravintorikas raaka-aine, sisältäen noin 30% proteiinia, jopa 40% rasvaa, josta omega-3 rasvahappoja 7%, omega-6 rasvahappoja 21%, sekä omega-9 rasvahappoja 9%. Lisäksi hampunsiemen sisältää kaikki 20 aminohappoa. Hampusta voidaan valmistaa aina vaatteista betoniin ja biopolttoaineista tofuun ja lähestulkoon kaikkea siltä väliltä.

Hampun historia ja tulevaisuus

Hamppu2Kuvassa näkyy öljyhamppu viljelmä. Öljyhamppu on optimoitu tuottamaan runsaan sadon öljypitoisia siemeniä. Hampulla on Suomessa pitkät perinteet. Laajimmillaan hampun viljely oli 1700- ja 1800 luvuilla, jolloin sitä viljeltiin ja jalostettiin yleisesti, etenkin kuitumateriaaliksi. Tuolloin hamppua nimitettiin yleisimmin nimellä liina, eikä nimeä hamppu vielä laajalti käytetty. Pohjoisimmat maatiaishamppukannat ovat erittäin hyvin sopeutuneita Pohjolan pitkään päivään ja lyhyeen kesään. Kuidun jalostukseen Pohjolan alkusyksyn hallayöt ovat mitä oivallisempia, sillä kuidun käsittely helpottuu kasvin joutuessa hallan kouriin. Myös siemenhamppulajikkeet viihtyvät pohjoisissa olosuhteissamme mainiosti. Vanhimmat löydökset hampun viljelystä Suomessa asettuvat 800 – 1000 luvulle.